perjantai 25. marraskuuta 2016

Sadeviikko selätetty

Jos ihan välttämättä haluaa ajatella positiivisesti, niin juu, kyllä sadepäivätkin ovat ihan mukavaa vaihtelua, silloin tällöin. Kerrankin on aikaa tehdä rauhassa kaikkia päivittäisiä askareita, kuten sijata vuoteita tai laittaa ruokaa. Kun ei ole kiire ulos taikka muualle, lapsetkin saavat osallistua ruuan laittoon, vaikka pilkkomalla vihanneksia tai hämmentämällä vuorotellen kattilaa. Ei ole väliä, jos vaikka ruoka myöhästyy puoli tuntia, kun ei tarvitse yrittää keretä yhtään mihinkään. Voi hyvällä syyllä vain olla sisällä ja leikkiä menemään. Tai tehdä sitä ruokaa yhdessä.


Vaikka ollaan me ulkonakin käyty koko porukalla, sadepäivinäkin. Se oli maanantai, kun mamma päätti uhmata kaatosadetta. Mehän ei sokerista olla, tuumasi, ja puki lapsilaumansa kuratamineisiin, päästä varpaisiin. Reipas puolituntinen siellä ihmeteltiin väkikatoa ja hiljaisuutta, kierrettiin liikenneympyröitä, etsittiin isoja lammikoita ja koitettiin kovasti keksiä jotain tekemistä. (Totta puhuen, ikkunasta katsottuna sade näytti melko vaatimattomalta tihkulta.)

Muina päivinä lapset ovatkin sitten hyppineet kuralätäköissä keskenään, mukavuudenhaluisen mamman pysytellessä vahdissa ikkunoiden lämpimämmällä puolella. Ja silloin, kun vettä on tullut saavista kaatamalla, ollaan ulkona vain pyörähdetty pikaisella happihyppelyllä korkeintaan postilaatikolla.

Onneksi sadepäivänä voi ulkoilun sijaan käydä lasten kanssa vaikka muovailuvaha-kaupassa. Kauppareissuun tuhlaantuu pukemisineen päivineen mukavasti aikaa, ja pieni vaihtelu tekee hyvää itse kullekin. Loppupäivän saikin sitten nauttia suhteellisen seesteisestä tunnelmasta. Lapset valehtelematta vain leikkivät muovailuvahalla loppu päivän. Tämän sorttisten leikkien jäljiltä huoneensa on luonnollisesti kuin muovailuvahapommin jäljiltä. Vaan ei sen väliä, kunhan on tekemistä! Sotkuhan hoituu siivoamalla.


Seuraavana sadepäivänä voi käydä vaikkapa vesiväripensseli-kaupassa. Siellä äitimamma voi ajankuluksi esimerkiksi kuvitella, mitä punapaitaisten myyjien mielissä liikkuu, kun tällainen niin kovin rauhallinen (köh) ja äänetön (toinen köh) seurueemme ilmaantuu näköpiiriin, toistamiseen samalla viikolla. Hymyillä mukarennosti ei-tässä-mitään- ja kyllä-minä-tämän-sakin-hallitsen-uskokaa-pois -hymyä. Kassan jälkeen huokaista helpotuksesta, että tänäänkin selvittiin kohtuullisen mallikelpoisesti. Mitä nyt vähän piti sievästi jälkikasvua hoksauttaa, että pensselit voidaan toki palauttaa takaisin hyllyyn, sikäli mikäli tahdotte jatkaa niistä autokärrypaikoista kinastelua.

Sadepäivänä voi myöskin käydä etsimässä seuraa perhekerhoista. Vaikkakaan ihan varmaksi en osaa luvata, ettäkö mentäis toistamiseen samaan paikkaan. Vai onko se nyt niin vakavaa, jos minityyppi vetäisee äitinsä kahvit syliin, sillä välin, kun äskenmainittu opastaa toiselle minille, ettei kukaan voi yksin omistaa kaikkia maailman leluja? Suomeksi sanottuna, ei mennyt ihan oppikirjojen mukaisesti. Mutta voiko sitä toisaalta odottaakaan, jos kerhopaikassa vierailu on ensimmäinen niin äidille kuin muksuillekin?

Varsin mielenkiintoinen sadeviikko takana. Hyvällä tavalla mielenkiintoinen kuitenkin. Ja oikeasti, ei se perhekerhoreissukaan nyt niin kamalan huonosti mennyt.

Mutta kyllä vaan mielessäni hihkuin ja hypin innosta itsekin, kun eilen aamulla verhon takaa paljastui taas kevyesti luminen maisema. Lapsetkin olivat niin mielissään, että pukivat ulkovaatteista ihan itse (!) kaiken minkä osasivat. Lumi on ihan parasta, ei siitä pääse mihkään!

5 kommenttia:

  1. Niin hyvin kirjoitettu, jälleen :) Niin reipasta Anna <3 Meilläkin huokastiin sadeviikon jälkeen, ja etenkin valkoisena lauantaiaamuna: joulufiilis on palannut! Maanantaina kävi jo mielessä, että revin kaikki joulujutut pois, kun vettä tulee niinku saavista kaatais. Onneks en repiny :Dd

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos Sofia, ihana kommentti! <3
      Haha, huippu sinä, onneks et ihan ehtiny joulukoristeiden repimään pois :D vaikka ymmärrän kyllä niin hyvin! Vesisateessa ei kertakaikkiaan vaan oo mitään jouluista!

      Poista
  2. Kiva juttu tämäki. Oon niin huono kommentoimaan vieläkin. Mutta tykkään edelleen tarinoistasi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun välillä kommentoit! Se piristää, joka kerta :)

      Poista

Ilahdun ja kauniisti kiitän kommentistasi!